Opiskelen ensimmäistä vuotta energia- ja ympäristötekniikkaa. Isona minusta tulee siis insinööri, mahdollisesti ympäristötarkastaja tai energialaitoksen työntekijä. Kaikista insinöörialoista mielestäni juuri minun on eniten potentiaalinen sosiaalisen median käytön suhteen. Ympäristöviraston insinööri voisi esimerkiksi Facebookissa ilmoittaa kaupungin järjestämistä ympäristötalkoista. Instagramissa hän voisi jakaa kaupunkilaisille tietoiskuja eri jätelajeista tai kunnan tavoista edistää alueen ympäristön hyvinvointia. Ajattelen oikeasti, että Porin kokoisessa kaupungissa voisi olla tilaa yhdelle ympäristöinsinöörille, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa somekanavien hallinta omalla kentällään. Kansalaisten valistaminen tätä kautta on nykypäivää.

Entä energia-ala? Ympäristö kiinnostaa nykyään monia tavallisia ihmisiä, ja varsinkin nuori sukupolvi seuraa esimerkiksi luonnosuojelujärjestöjen somekanavia. Energia-ala ei ole vielä saavuttanut vastaavaa kiinnostusta kansalaisten keskuudessa, ainakaan somen mukaan. Kokeillaan verrata molempien alojen suuruuksia some-seuraajien määrissä. WWF Suomella (@wwfsuomi) on Instagramissa 60,1 tuhatta seuraajaa ja Facebookissa 140 tuhatta tykkääjää. Energiateollisuus ry:llä (@Energiateol) taas ei ole lainkaan kyseisiä somekanavia käytössä, vaan suuntaus on enemmänkin ammatillinen; LinkedIn, Youtube ja Twitter, jossa - jonkinlaisen vertailun vuoksi - on 3,6 tuhatta seuraajaa. Nämä kaksi järjestöä eivät tosin taida olla vertailukelpoisia, koska toinen on laaja-alaisen kansainvälisen järjestön kansallinen alajärjestö ja toinen on paikallisempi kapeamman sektorin järjestö. Energia-alalta ei kuitenkaan vielä löydy vastaavan suosion kuin WWF saavuttanutta järjestöä.

Kumpaa alkaisit itse seuraamaan? Ympäristövoraston insinööri-Minnan Instagram-virtaa, jossa kerrotaan konkreettisia vinkkejä lajittelusta, kemikaaleista tai kiertotaloudesta, vai energia-alan inssi-Saijan harvakseen päivittyvää Facebook-seinää, jolla verrataan eri energiamuotojen ekologisuutta ja taloudellisuutta ja kerrotaan uuden biolaitoksen käyttöönotosta? Kumpikin ovat tärkeitä, mutta ympäristö taiteilee trendien aallonharjalla ja houkuttelee suuremman seuraajamäärän kansantajuisemmalla tekstillä, vaikka juuri energia-ala fossiilisine päästöineen aiheuttaa suuren osan ympäristöä kuormittavista tekijöistä.

Energia- ja ympäristöala ei ole vielä merkittävä somen käyttäjä, mutta uskon tämänkin alan ottavan sen laajemmin käyttöön. Esimerkiksi Ympäristömininisteriö on ottanut sosiaalisen median kanavat hyvin haltuun ja luultavasti tavoittaakin kansalaiset paremmin sitä kautta kuin julkisilla tiedotuksilla omilla nettisivuillaan. Mikä olisikaan parempi tapa - niin hyvässä kuin huonossakin - vaikuttaa nykyaikana ihmisiin kuin sosiaalinen media?